Tässä johdon valmentaja, jonka henkilökohtaisena mottona esittelyteksteissä lukee Työtä levosta käsin.
Tässä johdon valmentaja, joka on epäonnistunut täysin mottonsa toteuttamisessa. Hävettää.
Ajatus työnteon rentoudesta ja kohtuullisuudesta on vuosia ohjannut valintojani ja aikanaan rohkaisi minua perustaessani pientä valmennusyritystä. Näin halusin toimia, tästä syntyisi tasapaino ja hyvä työn jälki.
Kokemukseni eri elämän alueilta, esimerkiksi kuoroharrastuksesta, vakuuttivat minut tästä periaatteesta. Kaunis ääni syntyy lähes itsestään rentouttavan äänenavauksen jäljiltä. Sama pätee työntekoon. Parhaat oivallukset syntyvät pakottamatta. Musiikkianalogiaa jatkaakseni itse kunkin omaa luonnollista sointia on hyvä etsiä ja viritellä esiin.
Niille, jotka kokevat urheiluun liittyvät sananparret tutummiksi, mailan puristaminen taikka puristamatta jättäminen välittänee samaa periaatetta.
Vaikka tiedän, että riittävä lepo ja liikunta ovat hyvän työn ja jaksamisen perusta, olen totaalisesti lipsunut. Toisistaan riippumattomien päätösteni sumana kohdalleni iski kesällä tukku elämänmuutoksia. Yksi niistä liittyy merkittävään vapaaehtoistyön vastuuseen, jonka massiivisuus on alkanut selvitä vasta viime viikkoina.
Annan viikoittain kolme-neljän työpäivän talkoopanoksen yhdistykselle, jonka arvoihin uskon ja jonka uudistumisesta kannan vastuuta. Arkipäivisin teen hienoa, innostavaa työtäni Novetoksessa, jonka arvoihin uskon ja jonka menestyksestä kannan vastuuta. Yhdeksän työpäivää viikossa on tietenkin silkkaa hulluutta.
Vaikka ystäväni ja heistä erityisesti puolisoni tuntevat minut energiseksi ja toimeliaaksi ihmiseksi, liika on liikaa. Jatkuva toimeliaisuus kaventaa näköalat ja kireyttää olemuksen.
Toistaiseksi vielä reflektoimaan kykenevänä ammattilaisena ymmärrän, että epäonnistumisestani huolimatta mottoni on nyt entistä arvokkaampi. Nyt sitä vasta tarvitaankin tasapainon uudelleen löytämiseksi. Hetkellisesti kateissa ollut lepotila on syytä etsiä uudelleen. Ein sanomista kannattaa harjoitella ja omaa vaatimustasoa tehtävien suorittamisessa arvioida uudelleen.
Ehkä kokemukseni rohkaisee muitakin ajankäytön äärellä kamppailevia. En tietääkseni ole ihan ainoa. Ajattelen edelleen, että työ levosta käsin koituu niin yksittäisten työntekijöiden kuin organisaatioidenkin parhaaksi.
Uskon myös henkilökohtaisen valmennuksen voimaan. Olen Novetoksen oman Vaikuttava valmentaja -ohjelman yhteydessä antanut sparraajalleni Lauralle luvan kysellä säännöllisesti, miten Lepoa ja Liikuntaa -haaveeni alkaa saada muotoa. Eli miten aamuliikunnat ja riittävät unet ovat toteutuneet. Tarvitsen tähän apua. Kyselkää te muutkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti