keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Työtä levosta käsin


Leena Rautiainen

Tässä johdon valmentaja, jonka henkilökohtaisena mottona esittelyteksteissä lukee Työtä levosta käsin.

Tässä johdon valmentaja, joka on epäonnistunut täysin mottonsa toteuttamisessa. Hävettää.

Ajatus työnteon rentoudesta ja kohtuullisuudesta on vuosia ohjannut valintojani ja aikanaan rohkaisi minua perustaessani pientä valmennusyritystä. Näin halusin toimia, tästä syntyisi tasapaino ja hyvä työn jälki.

Kokemukseni eri elämän alueilta, esimerkiksi kuoroharrastuksesta, vakuuttivat minut tästä periaatteesta. Kaunis ääni syntyy lähes itsestään rentouttavan äänenavauksen jäljiltä. Sama pätee työntekoon. Parhaat oivallukset syntyvät pakottamatta. Musiikkianalogiaa jatkaakseni itse kunkin omaa luonnollista sointia on hyvä etsiä ja viritellä esiin.

Niille, jotka kokevat urheiluun liittyvät sananparret tutummiksi, mailan puristaminen taikka puristamatta jättäminen välittänee samaa periaatetta.

Vaikka tiedän, että riittävä lepo ja liikunta ovat hyvän työn ja jaksamisen perusta, olen totaalisesti lipsunut. Toisistaan riippumattomien päätösteni sumana kohdalleni iski kesällä tukku elämänmuutoksia. Yksi niistä liittyy merkittävään vapaaehtoistyön vastuuseen, jonka massiivisuus on alkanut selvitä vasta viime viikkoina.

Annan viikoittain kolme-neljän työpäivän talkoopanoksen yhdistykselle, jonka arvoihin uskon ja jonka uudistumisesta kannan vastuuta. Arkipäivisin teen hienoa, innostavaa työtäni Novetoksessa, jonka arvoihin uskon ja jonka menestyksestä kannan vastuuta. Yhdeksän työpäivää viikossa on tietenkin silkkaa hulluutta.

Vaikka ystäväni ja heistä erityisesti puolisoni tuntevat minut energiseksi ja toimeliaaksi ihmiseksi, liika on liikaa. Jatkuva toimeliaisuus kaventaa näköalat ja kireyttää olemuksen.

Toistaiseksi vielä reflektoimaan kykenevänä ammattilaisena ymmärrän, että epäonnistumisestani huolimatta mottoni on nyt entistä arvokkaampi. Nyt sitä vasta tarvitaankin tasapainon uudelleen löytämiseksi. Hetkellisesti kateissa ollut lepotila on syytä etsiä uudelleen. Ein sanomista kannattaa harjoitella ja omaa vaatimustasoa tehtävien suorittamisessa arvioida uudelleen.

Ehkä kokemukseni rohkaisee muitakin ajankäytön äärellä kamppailevia. En tietääkseni ole ihan ainoa. Ajattelen edelleen, että työ levosta käsin koituu niin yksittäisten työntekijöiden kuin organisaatioidenkin parhaaksi.

Uskon myös henkilökohtaisen valmennuksen voimaan. Olen Novetoksen oman Vaikuttava valmentaja -ohjelman yhteydessä antanut sparraajalleni Lauralle luvan kysellä säännöllisesti, miten Lepoa ja Liikuntaa -haaveeni alkaa saada muotoa. Eli miten aamuliikunnat ja riittävät unet ovat toteutuneet. Tarvitsen tähän apua. Kyselkää te muutkin.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Vaalien v-käyrä



Vaalien alusaika on ahdistavaa aikaa, ainakin enneagrammi 9-tyypeille. Ysit ymmärtävät eri mielipiteitä, ovat positiivisia ja näkevät asiassa kuin asiassa jonkin hyvän puolen.

Vaalien välissä ehtii unohtamaan politiikan todellisen luonteen. Tarkoituksena ei ole ymmärtää kokonaisuutta ja löytää yhteiskunnan kannalta parasta ratkaisua. Tärkeintä on saada toisen puolueen tai järjestön edustaja, eli vastustaja, näyttämään tyhmältä, ahneelta tai ymmärtämättömältä populistilta.

Jos ei hyväksyisi sitä, että politiikka on peliä, voisi todella huolestua. Onko kukaan todella kiinnostunut, miten selviämme yhteiskuntaamme ja ihmiskuntaamme vaivaavista ongelmista?

Aikakautemme ongelmat ovat niin kompleksisia, että minkään tahon yksipuolinen edustus ei vie asioita eteenpäin. Toisen puolueen ottaminen vaalien päävastustajaksi saattaa auttaa muutamaa edustajaa pääsemään valtuustoon, mutta montaa todellista ongelmaa taktiikalla ei ratkaista.

Nykyaikana kaikki kehittyy, tekniikka, menetelmät, toimenpiteet. Omasta osaamisesta pitää koko ajan pitää huoli. Herää kysymys, miksi politiikka ja poliittinen retoriikka ei kehity. Samaa toisten mollaamista vaalikaudesta toiseen.

Jos normaalissa työelämässä käyttäisi sellaista kieltä, jota poliitikot puhuvat toisilleen, saisi helposti syytteen kiusaamisesta tai herjaamisesta. Yritysmaailmassa moni hieno innovaatio olisi jäänyt keksimättä, jos uutta ideaa ehdottaessa saisi ensimmäiseksi varautua täyslaidalliseen solvauksia ja vastalauseita.

Poliittinen maan eliitti ei toimi kovin hyvänä esimerkkinä meille kansalaisille dialogisuudesta, arvostamisesta tai monista muista työssäjaksamiseen liittyvistä tekijöistä. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Poliittiseen keskusteluun voisi lisätä uuden elementin. Ennen kuin saisi esittää oman mielipiteensä esitettyyn asiaan, pitäisi kertoa, mihin ongelmaan vastapuoli mielipiteillään hakee ratkaisua. Punnittaisiin henkilöiden todellinen kyky hahmottaa kokonaisuutta. Omien mielipiteiden perustelu olisi vaikeampaa, kun jargonilla ei enää pärjäisi. Olisi mielekkäämpään, kun muiden halu kuunnella lisääntyisi.

Näitä älykköjen välillä älyttömiä kommentteja kuunnellessa tulee mieleen olisiko tälle poliittiselle järjestelmällemme jokin parempi vaihtoehto ennen kuin ajamme itsemme tilanteeseen, että vaihtoehtoja ei ole.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Lopetetaan myyminen - siirrytään kohtaamiseen


Jutta Saanila

Juttelin muutaman myyntityön uhrin kanssa, jotka todistivat minulle kilpaa, että he kokevat välillä olevansa pommituksen, valehtelun ja suoranaisen herhiläismäisen häirinnän uhreja. Jos he vastaisivat puhelimeen aina, kun siellä on myyjä, he saisivat viettää koko päivän mielistelyn, suorien tapaamisehdotusten ja todellisuuden kaunistelun kanssa.

Samalla kun kylmiä soittoja tekevät myyntihaukat muuttuvan aggressiivisemmiksi, ovat asiakkaat jo pitkään kaivanneet ihan toisenlaista lähestymistä. He haluavat todellista kohtaamista ja tosissaan, heistä täytyy välittää. Heti kun nämä elementit ovat kohdallaan, ihmiset eivät tunnu enää rasittavilta, vaan kaiken kruunaa tuntu syvästä merkityksellisyydestä. Roolit vaimenevat ja ihmiset puhuvat. Työssä tapahtuvat kohtaamiset ovat tällaisen syvemmän läsnäolon värittäminä todellista, totuudellista ja syvästi yhdistävää kanssakäymistä.

Todellinen kohtaaminen tarkoittaa sitä, että tilanteisiin tullaan toista kunnioittaen. Se ei tarkoita lipevyyttä, nöyristelyä, manipuloimistemppuja tai arvostuksen teeskentelyä. Siinä ollaan ihmisenä ihmiselle, keskustellaan asioista ja luodaan tilaa toisen ajatuksille. Toisen mielipiteiden avoin hyväksyminen rentouttaa toisenkin läsnäoloon ja rentoudesta pulppuavat parhaat ideat.

Miten tilanteisiin sitten luodaan tilaa? Ja miksei sitä yleensä ole? Läsnäoloa ja tilan tuntua estää sekä halu että pelko. Samalla, kun haluaa saada jotain myydyksi, pelkää, että mokaa ja pilaa mahdollisuutensa myydä.

Miten selätetään halu ja pelko? Valitse oikea asenne. Suhtaudu toiseen vain ja ainoastaan palvelevalla asenteella. Pane hyötyajattelu ja pelot päättäväisesti sivuun aina kun asetut olemaan toista varten ja miettimään asioita hänen kannaltaan. Olet tässä ensi sijassa vain auttamassa.

Silloin keskityt seurassasi olevan ihmisen tarpeisiin, toiveisiin ja intohimoihin. Osaat kuunnella toista  niin, että tämä tuntee olevansa päähenkilö ja tulee tunteita myöten kuulluksi. Myyntityöstäsi tulee kohtaamistyötä, jos annat vähän aikaa myös kokonaisvaltaiselle tutustumiselle. Tiedät vähän luonteesta, mieltymyksistä, kotiasioista ja iltojen iloista.

Siinä syntyy tapahtumaketju, jossa molemmat saavat ainakin iloa ja melko varmasti myös sitä hyötyä.




torstai 11. lokakuuta 2012

9 verkostomaisen työskentelyn timanttia


Satu Vainio

Novetos Newsissä esitellään Novetoksen valmentajien timanttiteemoja. Omat timanttini olivat vuorossa juuri ilmestyneessä syysnumerossa. Henkilökohtaisten timanttieni kehityskaarta läpikäydessäni kirjasin ylös myös joitakin verkostomaisen työskentelyn vähemmän esillä olleita hyötyjä.

1. Loistava idea tulee automaattisesti koeponnistetuksi.
Verkoston kautta tieto leviää. Jos muutkin innostuvat ideastasi ja se lupaa aidosti luoda uutta arvoa, se vetää ensimmäiset ennakkoluulottomat tekijät puoleensa ja kokeilut käynnistyvät.  Tai sitten ei, jolloin idea ei ehkä alunperinkään ollut kantava.

2.  Verkosto auttaa kehittämään ideaasi
Ellei ideasi tunnu lähtevän lentoon, kehitä sitä ja yritä uudelleen. Puhu siitä ihmisille, joita uskot idean hyödyttävän ja anna heidän osallistua idea jalostamiseen omilla ajatuksillaan. Älä ole kurttuotsainen, voi olla että jonkin pienen vinkeän tulokulman lisääminen alkuperäiseen ideaasi ratkaisee pulman. Ilo ja pieni pilke silmäkulmassa saavat usein ihmiset sitoutumaan ja keskittämään energiaansa luontevasti ajatukseen.

3. Verkosto ohjaa yhdistämään ja hyödyntämään erilaisia vahvuuksia.
Verkosto mahdollista erilaisten vahvuuksien ja osaamisten yhdistämisen ja hyödyntämisen uudenlaisina yhdistelminä. Ihmiset pitävät usein eniten siitä tekemisestä, mista innostuvat tai missä osaavat tuottaa arvoa muille. Se johtaa osaamisen kehittymiseen ja työhyvinvointiin, kun tulokset syntyvät lähes huomaamatta. Muista arvostaa noviisien intoa, sillä heillä voi olla tuoreimmat ajatukset ideasi kehittämiseen!

4. Verkostossa tekijät saavat kestittyä siihen, mistä nauttivat
Verkostossa tekijöiden kokoonpanon määrittelee intohimo ja osaaminen, eivät valmiit lokeroituneet tiimirakenteet. Jokainen on itse tullut mukaan ja saa tehdä sitä, minkä kokee mielekkääksi. Kun motivaatio on korkea, päämäärä selvä, niin tuloksetkin saattavat yltää pilviin.

5. Verkosto vapauttaa lokeroiden resurssipulasta
Monesti murehdimme resurssien puutteita ja unohdamme, että nurkan takaa, oman organisaation ulkopuolelta, saattaa löytyä ratkaisu hieman kyselemällä ja ideoita avaamalla.Älä jää lokeron vangiksi!

6. Muutos lähtee muiden auttamisesta verkostossa
Avain aitoon verkostoitumiseen ja kumppanuuksien luomiseen on apu, arvon tuottaminen muille. Sen kautta löytää ihmisiä jotka puolestaan voivat auttaa tekemään asioita joihin ei yksin kykene. Kytkemällä edelleen sopivia ihmisiä toisiinsa alkaa tapahtua muutoksia, jotka muuten todennäköisesti olisivat jääneet toteutumatta. Mitä enemmän pystyt itse verkostossa antamaan, sitä enemmän verkosto antaa sinulle.

7. Verkosto opettaa
Mitä laajempi ja osaavampi verkosto sinulla on, sitä enemmän tietoa sinulla on. SoLin kansainvälisessä verkostossa työskentely on ollut itselleni eräänlainen käytännön korkeakoulu. Työskentely yhdessä Peter Sengen ja muiden maailmanluokan osaajien kanssa kansainvälisissä itseorganisoituvissa tiimeissä on antanut toimintamalleja ja inspiraatiota joista ammennan edelleen.

8. Verkosto on energianlähde
Kun idea on koeponnistettu, tekijät kasassa ja työ vauhdissa, verkostomainen työ on uusiutuva energiamuoto. Uuden luominen vaatii energiaa, ja sitä saa toisista ihmisistä ja yhteisen ilon vaalimisesta.

9. Tavalliset ihmiset voivat yhdessä saada aikaan loistavia tuloksia
Peter Sengen 5th Disciplinen opit sopivat erinomaisesti verkostoon. Oppivan organisaatio mahdollistaa sen, että tavalliset ihmiset voivat yhdessä saada aikaan epätavallisen upeita tuloksia.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Monimuotoisuuden ylistys


Tapio Aaltonen

Työni juuri ilmestyneen, hallitustyöskentelyn diversiteettiä käsittelevän raportin parissa on herkistänyt tuntosarveni monimuotoisuuden taajuudelle.

Maanantai-iltana reissulta palatessa sain taksikuskikseni somalialaisen nuorenmiehen. Harvemmin tapaa yhtä tyylikkäästi käyttäytyvää nuorukaista. Suomea hän puhui moitteettomasti, ja Chevrolet-kyyti oli luotettavaa. Päivää aiemmin Iltasanomat puolestaan kertoi taksikeskuksen välittävän pyyntöjä, joissa asiakkaat toivovat suomalaista kuljettajaa.

Erilaisuuus ja monimuotoisuus ovat päivän teema sekä kansallisesti että globaalisti. Maailma selviää vain, kun opimme kunnioittamaan moninaisuutta. Se ei ole helppo rasti.

Taksissa juttumme luisui Somalian tilanteen tarkasteluun. Vaimoni kysyi häneltä, kaipasiko hän kotimaataan. ”Muuttaisin sinne, jos vain voisin.” Pienen jatkojuttelun jälkeen hän avautui, että silloin tällöin joku asiakas esittää ukaasin ”Häipyisit täältä ottamasta meidän töitämme”.

Loppumatka menikin sitten muukalaiskammon äimistelyssä. Vaikka ahdaskatseisia ”häivy täältä” -toivottelijoita olisi vain prosentti hänen asiakkaistaan, sen täytyy tuntua kurjalta kaverista, joka elättää vaimonsa ja lapsensa ja tekee arvokasta työtä.

Muukalaiskammo luultavasti juontuu ajoista, jolloin tuntematon ihminen automaattisesti tulkittiin viholliseksi. Hänet piti ajaa pois, surmata tai eristää.

Kun yhdenvertaisuuden haasteeseen on vastattu, on helpompi ottaa seuraava askel ja kysyä, miten moninaisuudesta voisi tulla yhteiselämää rikastuttava luova elementti.

Toisenlaisen henkilön hyväksyminen on sivilisaation tuomaa henkistä kasvua, suostumista uudistumaan ja avartamaan itseään.

Siksi moninaisuuden eli diversiteetin suosiminen on koko kulttuurimme kannalta tärkeää, ehkä jopa elinehto. Sitä on harjoiteltava naapurustoissa, kouluissa, työpaikoilla, kaikkialla.

Juuri ilmestynyt Boardmanin monimuotoisuusraportti ilmentää tätä kulttuurista evoluutiota. Perinteinen johtaminen on ollut samanikäisten sunnilleen samoin ajattelevien miesten maailmaa. On aika etsiä avainpaikoille monipuolista tietoa, osaamista, ajattelutapaa ja näköalaa.

Yhtenäiskulttuurin aika loppui Suomessa yli sata vuotta sitten. Sen jäänteitä on kuitenkin kaikkialla, yrityksissä, ministeriöissä, yleensäkin työpaikoilla. On aika siirtyä eteenpäin.

Monimuotoinen hallitus on yrityksen kilpailuetu. Siitä hyötyvät omistajat, asiakkaat, henkilöstö ja koko Suomi. Oli ilo olla mukana diversiteettihankkeessa. Toivottavasti sen ajatukset kirvoittavat energistä keskustelua. Raportti on valmis mutta itse työ kesken. Kulttuurievoluutio jatkuu.