Minulla on Sonja Lyubomirskyn sanoin vakavasti otettava, perusteltu ja tavoittelemisen arvoinen päämäärä.
Tämä mielessäni harjoittelen ahkerasti: pysähdyn aamukahvilla ihmettelemään, miten maljakon tulppaanit tosiaan jo näyttävät aivan erilaisilta kuin eilen, ja katson bussikuskia silmiin ja sanon huomenta. Kysyn – ja kuuntelen – toimistolla kollegoiden kuulumiset sekä annan itseni innostua tavallisesta työtehtävästä. Avaan viimein kevään lenkkeilykauden ja kiitän miestäni saunan lämmittämisestä. Remontin viivästyessä yritän ajatella, että on hyvä että asiat kuitenkin etenevät ja pian koti on kunnossa (tätä on tosin vielä harjoiteltava).
”Jos et ole onnellinen tänään, et ole sitä myöskään huomenna, jollet ota ohjia omiin käsiisi ja tartu toimeen”, kirjoittaa kenties tunnetuin onnellisuustutkija Sonja Lyubomirsky tutkimustuloksiin perustuvassa kirjassaan Kuinka onnelliseksi?. Samaan päätyy Shawn Achor alun perin Harvard Business Review’ssä julkaistussa artikkelissaan Kannattaa opetella onnelliseksi, jonka Antti Kerkkonen on suomentanut maaliskuun Fakta-lehteen. Onnellisuutta voi – ja tulee – harjoitella saavuttaakseen kestäviä tuloksia.
Ahkerakin harjoittelija saattaa kuitenkin kompastua hedonismin oravanpyörään, kuten psykologit Lyubomirskyn mukaan ilmiötä kutsuvat. Ihmisellä on nimittäin hämmästyttävä kyky sopeutua niin positiivisiin kuin negatiivisiinkin elämänmuutoksiin. Positiivinen muutos nostaa onnellisuutta joksikin aikaa, mutta hedonismin oravanpyörä lopulta laimentaa muutoksen tuoman onnen kasvaneiden toiveiden ja sosiaalisen vertailun vuoksi. Toisaalta sopeutumiskyky suojaa ihmistä, sillä se pätee myös negatiivisiin muutoksiin. Sopeutuminen auttaa selviämään ja saamaan onnellisuutensa takaisin suurenkin negatiivisen muutoksen, kuten onnettomuuden, jälkeen.
Jos siis rakennan onnellisuuteni lottovoiton tai saavutusten varaan, hedonismin oravanpyörä pitää huolen siitä että onni karkaa tavoittamattomiin. ”Onnellisuuden lähde löytyy ihmisen omasta käytöksestä, ajattelusta ja tavoitteista, joita hän asettaa itselleen jokapäiväisessä elämässään.” Siinä se. Ilokseni Lyubomirsky antaa tämän lisäksi myös konkreettisia ehdotuksia onnellisuuden harjoittamiseksi.
Lyubomirskyn esittelemät strategiat ja harjoitukset liittyvät muun muassa kiitollisuuden ilmaisemiseen, liikuntaan, optimismin vaalimiseen ja tavoitteisiin sitoutumiseen. Tärkeitä, mutta ei välttämättä aivan helppoja, strategioita ovat nykyhetkessä eläminen ja liian ajattelun ja sosiaalisen vertailun välttäminen. Jo onnellisen ihmisen tapaan toimiminen voi hänen mukaansa todella muuttaa meitä onnellisemmaksi.
On siis paljon, mitä voin tehdä vakavasti otettavan, perustellun ja tavoittelemisen arvoisen päämääräni – onnellisuuden – eteen. Ja harjoitus taitaa tuottaa tulosta: ihmeelliset tulppaanit, mukava bussikuskimme, ihanat kollegani, kiinnostava työ, lenkkeilyn jälkeinen huumaava hyvänolontunne ja rakas mieheni – mitä lottovoitto antaisi näihin lisää? Lottovoitto toisi ehkä vain isomman remontin.
Onnellista pääsiäistä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti