Markkinavoiminen jumala on typerä. Se toimii reaktiivisesti, itseään vahingoittaen, markkinoita eli omaa reviiriään tuhoten.
Jos joku on joskus ajatellut, että markkinavoimat toimisivat rationaalisesti, viimeistään nyt hän on kääntänyt takkinsa. Ellei sitten itse ole typerys.
Seuraamme päivittäin jatkokertomusta siitä, miten EU:n pää- ja valtionvarainministerit tekevät ratkaiseviksi tarkoitettuja ratkaisuja, joiden ideana on rauhoittaa markkinoita. Seuraavana aamuna avaamme jännittyneinä mediamme. Mitähän markkinat tykkäsivät tästä?
Markkinat ovat oikutteleva pikkulapsi. Niiden reaktiot ovat ennakoimattomia. Osakkeita myydään hermostuneen pelon vallassa. Joku ostaa niitä ajatellen, että nyt on hyvä tilaisuus kääriä kunnon voitot. Korot nousevat ja kriisi syvenee.
Jos joku on joskus ajatellut, että markkinavoimat ovat jotain muuta kuin psykologiaa, niin nyt on korkea aika muuttaa käsitystään. Taloustiede ei ole eksaktia luonnontiedettä. Se on käyttäytymistiedettä.
Tasaisen rauhallisessa tilanteessa markkinoita kannattaa uskoa. Ne vahvistavat hyviä hankkeita ja hylkäävät huonoja. Kaikki tapahtuu hitaasti loivin kaartein.
Kriisivaiheessa markkinavoimat ovat kuin ennakoimaton paholainen. Ne torppaavat pitkän aikavälin suunnitelmat, hallitun kehityksen ja rationaalisen toiminnan.
Esiin nousee vanha koulukuntakysymys siitä, miten paljon yhteiskunnan tulee ohjata markkinoita. ”Markkinat toimivat aina oikein” on yksi vastaus, viime vuosina melko suosittu. ”Yhteiskunnan on otettava oma ohjaava roolinsa” on toinen vastaus.
Viisaus piillee näiden ääripäiden välissä. Aristoteleen hengessä: kohtuullisuus kunniaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti