keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Työtä levosta käsin


Leena Rautiainen

Tässä johdon valmentaja, jonka henkilökohtaisena mottona esittelyteksteissä lukee Työtä levosta käsin.

Tässä johdon valmentaja, joka on epäonnistunut täysin mottonsa toteuttamisessa. Hävettää.

Ajatus työnteon rentoudesta ja kohtuullisuudesta on vuosia ohjannut valintojani ja aikanaan rohkaisi minua perustaessani pientä valmennusyritystä. Näin halusin toimia, tästä syntyisi tasapaino ja hyvä työn jälki.

Kokemukseni eri elämän alueilta, esimerkiksi kuoroharrastuksesta, vakuuttivat minut tästä periaatteesta. Kaunis ääni syntyy lähes itsestään rentouttavan äänenavauksen jäljiltä. Sama pätee työntekoon. Parhaat oivallukset syntyvät pakottamatta. Musiikkianalogiaa jatkaakseni itse kunkin omaa luonnollista sointia on hyvä etsiä ja viritellä esiin.

Niille, jotka kokevat urheiluun liittyvät sananparret tutummiksi, mailan puristaminen taikka puristamatta jättäminen välittänee samaa periaatetta.

Vaikka tiedän, että riittävä lepo ja liikunta ovat hyvän työn ja jaksamisen perusta, olen totaalisesti lipsunut. Toisistaan riippumattomien päätösteni sumana kohdalleni iski kesällä tukku elämänmuutoksia. Yksi niistä liittyy merkittävään vapaaehtoistyön vastuuseen, jonka massiivisuus on alkanut selvitä vasta viime viikkoina.

Annan viikoittain kolme-neljän työpäivän talkoopanoksen yhdistykselle, jonka arvoihin uskon ja jonka uudistumisesta kannan vastuuta. Arkipäivisin teen hienoa, innostavaa työtäni Novetoksessa, jonka arvoihin uskon ja jonka menestyksestä kannan vastuuta. Yhdeksän työpäivää viikossa on tietenkin silkkaa hulluutta.

Vaikka ystäväni ja heistä erityisesti puolisoni tuntevat minut energiseksi ja toimeliaaksi ihmiseksi, liika on liikaa. Jatkuva toimeliaisuus kaventaa näköalat ja kireyttää olemuksen.

Toistaiseksi vielä reflektoimaan kykenevänä ammattilaisena ymmärrän, että epäonnistumisestani huolimatta mottoni on nyt entistä arvokkaampi. Nyt sitä vasta tarvitaankin tasapainon uudelleen löytämiseksi. Hetkellisesti kateissa ollut lepotila on syytä etsiä uudelleen. Ein sanomista kannattaa harjoitella ja omaa vaatimustasoa tehtävien suorittamisessa arvioida uudelleen.

Ehkä kokemukseni rohkaisee muitakin ajankäytön äärellä kamppailevia. En tietääkseni ole ihan ainoa. Ajattelen edelleen, että työ levosta käsin koituu niin yksittäisten työntekijöiden kuin organisaatioidenkin parhaaksi.

Uskon myös henkilökohtaisen valmennuksen voimaan. Olen Novetoksen oman Vaikuttava valmentaja -ohjelman yhteydessä antanut sparraajalleni Lauralle luvan kysellä säännöllisesti, miten Lepoa ja Liikuntaa -haaveeni alkaa saada muotoa. Eli miten aamuliikunnat ja riittävät unet ovat toteutuneet. Tarvitsen tähän apua. Kyselkää te muutkin.

tiistai 16. lokakuuta 2012

Vaalien v-käyrä



Vaalien alusaika on ahdistavaa aikaa, ainakin enneagrammi 9-tyypeille. Ysit ymmärtävät eri mielipiteitä, ovat positiivisia ja näkevät asiassa kuin asiassa jonkin hyvän puolen.

Vaalien välissä ehtii unohtamaan politiikan todellisen luonteen. Tarkoituksena ei ole ymmärtää kokonaisuutta ja löytää yhteiskunnan kannalta parasta ratkaisua. Tärkeintä on saada toisen puolueen tai järjestön edustaja, eli vastustaja, näyttämään tyhmältä, ahneelta tai ymmärtämättömältä populistilta.

Jos ei hyväksyisi sitä, että politiikka on peliä, voisi todella huolestua. Onko kukaan todella kiinnostunut, miten selviämme yhteiskuntaamme ja ihmiskuntaamme vaivaavista ongelmista?

Aikakautemme ongelmat ovat niin kompleksisia, että minkään tahon yksipuolinen edustus ei vie asioita eteenpäin. Toisen puolueen ottaminen vaalien päävastustajaksi saattaa auttaa muutamaa edustajaa pääsemään valtuustoon, mutta montaa todellista ongelmaa taktiikalla ei ratkaista.

Nykyaikana kaikki kehittyy, tekniikka, menetelmät, toimenpiteet. Omasta osaamisesta pitää koko ajan pitää huoli. Herää kysymys, miksi politiikka ja poliittinen retoriikka ei kehity. Samaa toisten mollaamista vaalikaudesta toiseen.

Jos normaalissa työelämässä käyttäisi sellaista kieltä, jota poliitikot puhuvat toisilleen, saisi helposti syytteen kiusaamisesta tai herjaamisesta. Yritysmaailmassa moni hieno innovaatio olisi jäänyt keksimättä, jos uutta ideaa ehdottaessa saisi ensimmäiseksi varautua täyslaidalliseen solvauksia ja vastalauseita.

Poliittinen maan eliitti ei toimi kovin hyvänä esimerkkinä meille kansalaisille dialogisuudesta, arvostamisesta tai monista muista työssäjaksamiseen liittyvistä tekijöistä. Mitä isot edellä, sitä pienet perässä.

Poliittiseen keskusteluun voisi lisätä uuden elementin. Ennen kuin saisi esittää oman mielipiteensä esitettyyn asiaan, pitäisi kertoa, mihin ongelmaan vastapuoli mielipiteillään hakee ratkaisua. Punnittaisiin henkilöiden todellinen kyky hahmottaa kokonaisuutta. Omien mielipiteiden perustelu olisi vaikeampaa, kun jargonilla ei enää pärjäisi. Olisi mielekkäämpään, kun muiden halu kuunnella lisääntyisi.

Näitä älykköjen välillä älyttömiä kommentteja kuunnellessa tulee mieleen olisiko tälle poliittiselle järjestelmällemme jokin parempi vaihtoehto ennen kuin ajamme itsemme tilanteeseen, että vaihtoehtoja ei ole.

maanantai 15. lokakuuta 2012

Lopetetaan myyminen - siirrytään kohtaamiseen


Jutta Saanila

Juttelin muutaman myyntityön uhrin kanssa, jotka todistivat minulle kilpaa, että he kokevat välillä olevansa pommituksen, valehtelun ja suoranaisen herhiläismäisen häirinnän uhreja. Jos he vastaisivat puhelimeen aina, kun siellä on myyjä, he saisivat viettää koko päivän mielistelyn, suorien tapaamisehdotusten ja todellisuuden kaunistelun kanssa.

Samalla kun kylmiä soittoja tekevät myyntihaukat muuttuvan aggressiivisemmiksi, ovat asiakkaat jo pitkään kaivanneet ihan toisenlaista lähestymistä. He haluavat todellista kohtaamista ja tosissaan, heistä täytyy välittää. Heti kun nämä elementit ovat kohdallaan, ihmiset eivät tunnu enää rasittavilta, vaan kaiken kruunaa tuntu syvästä merkityksellisyydestä. Roolit vaimenevat ja ihmiset puhuvat. Työssä tapahtuvat kohtaamiset ovat tällaisen syvemmän läsnäolon värittäminä todellista, totuudellista ja syvästi yhdistävää kanssakäymistä.

Todellinen kohtaaminen tarkoittaa sitä, että tilanteisiin tullaan toista kunnioittaen. Se ei tarkoita lipevyyttä, nöyristelyä, manipuloimistemppuja tai arvostuksen teeskentelyä. Siinä ollaan ihmisenä ihmiselle, keskustellaan asioista ja luodaan tilaa toisen ajatuksille. Toisen mielipiteiden avoin hyväksyminen rentouttaa toisenkin läsnäoloon ja rentoudesta pulppuavat parhaat ideat.

Miten tilanteisiin sitten luodaan tilaa? Ja miksei sitä yleensä ole? Läsnäoloa ja tilan tuntua estää sekä halu että pelko. Samalla, kun haluaa saada jotain myydyksi, pelkää, että mokaa ja pilaa mahdollisuutensa myydä.

Miten selätetään halu ja pelko? Valitse oikea asenne. Suhtaudu toiseen vain ja ainoastaan palvelevalla asenteella. Pane hyötyajattelu ja pelot päättäväisesti sivuun aina kun asetut olemaan toista varten ja miettimään asioita hänen kannaltaan. Olet tässä ensi sijassa vain auttamassa.

Silloin keskityt seurassasi olevan ihmisen tarpeisiin, toiveisiin ja intohimoihin. Osaat kuunnella toista  niin, että tämä tuntee olevansa päähenkilö ja tulee tunteita myöten kuulluksi. Myyntityöstäsi tulee kohtaamistyötä, jos annat vähän aikaa myös kokonaisvaltaiselle tutustumiselle. Tiedät vähän luonteesta, mieltymyksistä, kotiasioista ja iltojen iloista.

Siinä syntyy tapahtumaketju, jossa molemmat saavat ainakin iloa ja melko varmasti myös sitä hyötyä.