perjantai 5. marraskuuta 2010

Toiveena hyvä työ

Tuovi Haikala

Olen kuluneen kuukauden aikana ollut mukana keskusteluissa, joissa nousee esiin muuttuva odotus työnantajia ja työelämää kohtaan. En haluaisi puhua mistään tietystä sukupolvesta, sillä samanlaisia odotuksia on eri-ikäisillä - joustoa, mielekkyyttä, mahdollisuus tasapainoiseen elämään.

Erilaisia ovat ne tulkinnat, mitä kukin toiveillaan tarkoittaa. Joillekin jousto on sitä, että voi itse sanella miten ja kuinka työtä tekee, toisille sitä, että voidaan neuvotella vaihtoehdoista. Kuulemissani esimerkeissä on ehkä tavallisempaa, että nuoremmilla toiveet painottuvat omiin lähtökohtiin ja ymmärrystä koko työyhteisön toimivuuteen on vähemmän. Tämä on ristiriidassa sen kanssa, että yhteisöllisyyden sanotaan olevan nouseva trendi. Eikö työyhteisö voi olla se meidän porukka, jonka hyvinvointia ja etua valvotaan yhdessä, ihan kuin joku muukin vertaisryhmä? Siitä huolimatta, että siinä on eri-ikäisiä, erilaisia ihmisiä, joita ei ole itse voinut valita?

Akavan Erityisalojen juuri julkaisussa jäsentutkimuksessa odotukset työelämälle ovat tuttuja: toivotaan mielekkyyttä, uuden oppimista, rentoa ilmapiiriä, joustavia työjärjestelyjä, hyviä työkavereita ja reilua esimiestä. Tutkimuksessa ovat mukana alle 30-vuotiaat, mutta hyviltä nuo ajatukset tuntuvat itsestäkin, vaikka vuosikymmeniä on jo enemmän. Mielenkiintoista olisi pysähtyä vähän tutkimaan, mitä nuo asiat tarkoittavat kussakin työyhteisössä ja kuinka saisimme aikaan yhteiset tulkinnat niistä.

Sen sijaan, että toistamme tyyliin ”hauki on kala” näitä hokemia, voisimme avata omissa työyhteisöissämme hieman keskustelua siitä, mitä meille yhteisesti tarkoittaa reilu esimies tai rento ilmapiiri. Samalla voisimme puhua siitä joustostakin. Missä ovat jouston rajat minulle ja muille, sallinko muille saman kuin itselleni vaikka se aiheuttaisi minulle joskus vähän epämukavuutta? Olenko valmis sekä antamaan että saamaan? Haluanko olla hyvä jäsen tässä porukassa ja tehdä työtä myös yhteisen tavoitteen eteen? Millä tavalla minun omat tavoitteeni voivat toteutua yhteisten tavoitteiden kautta ja niiden osana?

Työelämän ongelmista, jaksamisesta, vaatimuksista ja haasteista, on puhuttu ja kirjoitettu paljon. Jo mainitussa Akavan jäsentutkimuksessa nuorten kauhukuva on työelämä, jossa tuottavuus on viety huippuunsa työntekijöiden jaksamisen kustannuksella. Se on kauhukuva varmasti myös vanhemmille työntekijöille. Meillä ihmisillä, esimiehillä ja työntekijöillä, on valta muuttaa asioita. Se alkaa siitä, että keskitymme hyviin tavoitteisiin ja pidämme niistä kiinni tekemällä tekoja hyvään suuntaan – niin pieniä kuin suuriakin. Maailma muuttuu askel kerrallaan.