Jäin kiinni itse teosta. Yritin kirjoittaa tätä blogia nälkäisenä ja väsyneenä. Olin istunut samassa asennossa jo kolme tuntia kirjoittaen valmennusmateriaalia, työstäen tarjouksia ja vastaillen sähköposteihin. Ihmetellessäni miksi minulla ei ollut yhtään ajatusta päässäni, heräsin vatsani murinaan. Kiljuva nälkä ja niska jumissa. Keho ja aivot huusivat: ”Seis, nouse ylös! Syö ja pidä tauko.”
Nyt huvittaa. Olinhan aikeissa kirjoittaa aivojen toiminnasta. Sain aiheesta kantapään kautta omakohtaisen opetuksen. Aivotoiminta tarvitsee taukoja ja rytmitystä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivot kykenevät tuottamaan uutta tietoa vain rajallisen ajan. Aivotutkija Kiti Myllerin mukaan pystymme laadukkaaseen työhön vain neljän tunnin ajan päivässä. Emme ota tätä työelämässä tarpeeksi hyvin huomioon. Tyydymme alhaisella verensokerilla ja ylirasitetulla aivotoiminnalla tuotettuun tulokseen. Aivot pystyisivät huomattavasti parempaankin, jos vain antaisimme niille mahdollisuuden.
Aivotutkimusta ja johtamista yhdistävän David Rockin mukaan aivotoiminnan ymmärtäminen parantaa päätöstentekoa ja vahvistaa hyvää johtamistaitoa. Hänen mielestään niin johtajien kuin työntekijöidenkin pitäisi olla äärimmäisen kiinnostuneita aivotutkimuksesta sen sijaan, että toimimme arjessa jatkuvasti aivojamme vastaan. Aivoja vastaan toimiminen on kohtalokasta siksi, että niiden prosessointikyky on rajallinen. Tämä tarkoittaa, että aivojemme kapasiteetti myös rationaalisiin päätöksiin on rajallinen.
Rockin mukaan on tärkeää ymmärtää aivojen toiminnan periaate, joka perustuu uhkien minimoimiseen ja palkintojen maksimoimiseen. Aivot reagoivat uuteen tietoon kahdella, toisensa poissulkevalla, tavalla: uusi tieto on joko uhka tai sitten se on mahdollisuus.
Uhat ja mahdollisuudet konkretisoituvat tämän päivän työelämässä, sillä nykyään elämme lähes jatkuvassa työelämän muutoksessa. Jos muutos todetaan uhkaksi, sitä vastustetaan ja sen mahdolliset riskit halutaan minimoida. Uhkien liiallinen ajattelu kaventaa keskittymistämme, mikä johtaa siihen, ettemme enää pysty ajattelemaan innovatiivisesti. Viisas johtaja ottaa tämän huomioon johtamisessaan. Hän pyrkii omalla toiminnallaan ja viestinnällään madaltamaan uhkakuvia ja keskittyy mahdollisuuksiin sekä yhteisiin tavoitteisiin. Viisas johtaja myös ymmärtää, ettei vaikeassa muutostilanteessa kannata lisätä uhkakokemusta käskyttämisellä tai vaikeuksia lietsomalla.
Joskus tuntuu, että yrityksissä ja organisaatiossa kannattaisi keskittyä siihen, ettei niiden toiminnassa olisi koko ajan itse aiheutettuja muutoksia. Olisi hyvä kokeilla vaikka muutosvapaata kuukautta, viikkoa, tai edes päivää. Tänä aikana antaisimme aivoillemme mahdollisuuden keskittyä olennaiseen, työntekoon.
Yksilötasolla pitää myös muistaa huoltaa aivoja. Se on lopultakin hyvin yksikertaista: salli itsesi nauttia levosta, hyvästä ruuasta, liikunnasta, laiskottelusta ja ihmissuhteista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti