Puhelinkeskustelu Hyvästä Johtamisesta

Heikki Pajunen

Sain viime viikolla puhelun Taloussanomista. Outi Kokko soitti ja kertoi, että haluaisi tehdä jutun Taloussanomien verkkosivuille siitä, onko hyvällä johtamisella vaikutettavissa siihen, että ihmiset jaksaisivat pidempään työelämässä. Nyt erinomainen juttu on julkaistu ja löytyy Talous-Sanomien sivuilta (http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2010/02/07/pomon-huono-kaytos-vie-voimasi/20101828/139)

Tässä pieni kuvaus osasta keskustelua:

Outi: Voiko hyvällä johtamisella vaikuttaa jaksamiseen?
Hessu: Totta kai voi. Masennussairaudet ovat yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Miksi ihminen masentuu? Syitä on varmasti monia, mutta yksi syy lienee se, että ihmisellä ei ole enää mitään mikä motivoi häntä. Esimiehellä on ainakin mahdollista toimia niin, että motivaatio kasvaa.

Outi: Miten se sitten tapahtuu?
Hessu: Yksi tärkeimmistä asioista on se, että johtajan on pohdittava työmme merkitystä. Mikä on eri projektien merkitys ja eri tavoitteiden merkitys. Mutta vielä tärkeämpää on se, miten työntekijät saadaan itse pohtimaan ja kertomaan oman työnsä merkityksestä myös muille. Yhtä tärkeää on saada kaikki miettimään omia unelmiaan ja tavoitteitaan työssä ja joskus elämässäkin.

Outi: Tuohan tarkoittaa myös sitä, että johtajan pitää käyttää aikaa tällaiseen keskusteluun?
Hessu: Toki niin tarkoittaakin. Jos haluaa olla hyvä johtaja, johtamiseen pitää satsata. Toisaalta, jos asiaa pitää tärkeänä, siihen kyllä löytää aikaa. Ihmiset käyvät lounaalla ja kahvilla. Silloin voi aina välillä esittää tämän tyyppisiä kysymyksiä: Millainen olisi meidän unelmiemme työpaikka? Mikä tekisi sinun työpäivästäsi huomenna vähän mukavamman kuin tästä päivästä? Mikä on tärkein asia, mitä työpaikallamme pitäisi muuttaa? Mikä on tärkein asia, mitä työpaikallamme tulisi säilyttää? Tärkeää on saada työntekijät itse miettimään sitä, miten heidän työnsä voisi kehittyä.

Outi: Tämähän tarkoittaa sitä, että johtajan pitää olla myös hyvä lukemaan erilaisia tilanteita? Miten eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa toimitaan? Miten osata kysyä juuri oikeita kysymyksiä juuri oikeilta ihmisiltä?
Hessu: Juuri niin. Hyvän johtajan tulee osata lukea peliä ja nähdä, milloin hänen tehtävänsä on suunnata työpaikan keskustelua työn hyviin puoliin. Yksi hyvien johtajien elementeistä on se, että he osaavat auttaa ihmisiä näkemään omia vahvuuksiaan. He suuntavat ajatuksen ennen kaikkea siihen, mitä ihmiset ovat osanneet. Ei siihen, mitä ihmiset eivät ole osanneet. Edelleen ajatukset pitää osata suunnata työn hyviin puoliin, eikä jatkuvasti siihen, mikä on huonosti. Lisäksi hyvä johtaja tarvitsee esimerkiksi taitoa nähdä, mitkä asiat sopivat kenenkin ihmisen kanssa keskusteltavaksi. Sitä taitoa oppii, jos haluaa. Hyvä johtaja osaa ja haluaa asettautua työntekijän asemaan ja miettii, miltä asiat näyttävät eri näkökulmista. Paras puoli tässä on se, että yleensä työntekijät haluavat niitä samoja asioita kuin johtaja itsekin olisi halunnut. Kun työntekijät ovat itse keksineet ideat, he ovat myös sitoutuneita kehittämiseen.

Outi: Monet ihmiset sanovat käyvänsä töissä vain siksi, että saavat palkkaa. Mitkä mahdollisuudet johtajalla on, jos alaiset eivät ole ollenkaan vastaanottavaisia, vaan lähinnä jurnutusmielellä?
Hessu: Tällainen työyhteisö on toki suurempi haaste, mutta ei mahdoton. Yhdessä työhyvinvointiprojektissa törmäsimme työntekijöihin, jotka olivat juuri sitä mieltä, että työssä ei voi olla mitään innostavaa. Projektin lopussa he tajusivat, että heille on erityisen tärkeää se, että he saavat tehdä työtään heille tärkeiden ihmisten kanssa. Heille oli tärkeää saada jutella ja jakaa asioita työpaikalla rutiininomaisen työn ohessa. Samoin he eivät olleet koskaan kertoneet toisilleen sitä, kuinka tärkeinä he pitivät työkavereitaan.

Outi: Onko tällaiselle johtamiselle mahdollisuuksia, vai ajattelevatko johtajat vain tulosta ja rahaa?
Hessu: Näitä asioita ei onneksi tarvitse asettaa toinen toistensa vastakohdiksi. Innostavalla johtamisella saadaan ihmiset tekemään paremmin töitä ja parempaa tulosta. Lisäksi esim. henkilökohtaisissa coaching-projekteissa törmään jatkuvasti siihen, että johtajat haluavat löytää näitä keinoja. He haluavat osata motivoida ihmisiä paremmin ja he haluavat ihmisille hyvää. Se ainakin antaa minulle itselleni uskoa siihen, että olemme ylittäneet sen kynnyksen, että näistä asioista ei enää välitettäisi.

Outi: Oletko siis sitä mieltä, että johtajat haluavat olla hyviä johtajia?
Hessu: Suurin osa kyllä. Toki voidaan kysyä, että ovatko tapaamani esimiehet jotenkin valikoitunut joukko? Varmasti osaksi niinkin. Olen kuitenkin tehnyt töitä monenlaisissa työyhteisöissä ja kaiken kaikkiaan ihmiset lähtökohtaisesti haluavat onnistua ja haluavat iloita myös muiden onnistumisista. Ei kukaan tule työpaikalle mielessään, että voi kun tänään olisi taas tosi surkea päivä. Kysymys johtajien halusta on kuitenkin oikeastaan koko ajatuksen ydin: hyvä johtaja todella haluaa olla hyvä johtaja. Sen halun jälkeen keinot kyllä löytyvät tavalla tai toisella.

Haastattelu oli kiva. Oli mukavaa kertoa omia käsityksiään hyvästä johtamisesta. Hetkeksi tuli olo, että kerroinko varmasti tärkeimmät asiat? Olisiko mukaan pitänyt saada vielä joitakin lisäasioita sytyttävästä johtamisesta? Samalla olin tyytyväinen siitä, että moni tärkeä asia tuli sanotuksi.

Hyvässä johtajuudessakin on se puoli, että on osattava nauttia kaikista onnistumisista, jotka itse on saanut aikaan johtajana. Samoin on osattava olla tyytyväinen siitä, mitä työntekijät ovat saaneet aikaan. Kun keskitämme huomion niihin osiin mitä osaamme, tulemme samalla automaattisesti miettineeksi sitä, missä olemme hyviä. Sen tiedon sisäistäminen antaa meille aina mahdollisuuden rakentaa tulevat onnistumisemme tukevalle pohjalle.