Pentti Martiskainen
Kuulut todennäköisesti niiden joukkoon, jotka ovat käyneet YouTube-palvelussa katsomassa videopätkän Susan Boyle:n lauluesityksestä. Tämä skotlantilainen täti-ihminen yllätti Britannian kykyohjelman kovapintaiset tuomarit ja paikalla olleen yleisön laulullaan totaalisti. Sen jälkeen viesti hänestä on levinnyt kulovalkean tavoin läpi koko maailman ja em. videopätkää on käyty katsomassa jo yli 100 miljoonaa (!) kertaa. Siis varmaan sinäkin. Jos kuulut vielä siihen pienenevään vähemmistöön, joka ei ole vielä Susania nähnyt, käy äkkiä katsomassa.
Mitä tämä kummallinen tapahtumaketju kertoo meillä meistä itsestämme ja ajasta, jossa elämme. Asiaa voi tulkita monella tavalla. Itse näen tämän hieman homssuisen tädin nopean suosion takana jonkinlaista yksinkertaisten perusarvojen, vaatimattomuuden, hyvyyden ja inhimillisyyden kaipuuta. Myös unelmat ja niiden totetumisen mahdollisuus saavat ihmiset kiinnostumaan. Tämä voi olla myös hyvyydyn voitto kyynisyydestä, kovuudesta, itsekkyydestä ja pinnallisuudesta, joita nämä tosiTV-kilpailut arrogantteine tuomareineen edustavat.
Opetus, jonka me kaikki yhdessä kykykilpailun tuomareiden kanssa saimme on se, ettei ulkonäkö ole kaikki se mitä ihminen on, eikä sen saisi antaa pettää meitä. Osa Susanin tapauksen vetovoimasta tulee hänen ulkonäkönsä luomasta odotuksesta ja sen ristiriidasta lauluäänen kanssa.
Voimme vetää johtopäätöksiä myös osaamisen suuntaan. Jos joku meistä osaa jotain, se on arvokasta, kunhan sen tuo esiin. Kaikilla ei vaan ole mahdollisuuksia osaamisensa esille tuomiseen oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Neiti Boyle oli laulanut vuosikymmeniä Skotlannin takamailla, mutta yksi laulu oikeassa paikassa muutti koko hänen elämänsä. Toivottavasti hyvään suuntaan.
Onko Susan Boyle jo nyt muuttanut maailmaamme? Ehkä on, ainakin hän on hetkeksi vienyt meitä miettimään omaa suhtautumistamme asioihin. Jos keski-ikäiset suomalaismiehet kertovat keskustelupalstoilla katsoneensa videopätkää kyyneleet silmissä, johonkin on osunut ja uponnut. Toivottavasti hyvin seurauksin.
Yksi avoimista kysymyksistä, jonka tapaus jättää jälkeensä on, mitä olisikaan tapahtunut, jos Susan olisi ollut huono laulaja?
perjantai 24. huhtikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti